Äiiiiitiiiiiiiiii!!!!

Nyt on kiukkupostauksen aika. Nyt tuli se itkupotkuraivari, kun huumori ei blondeilla enää riittänyt. Joka päivähän me ollaan tyritty jotain ja siitä on aina selvitty naurulla eteenpäin. Joka päivä me ollaan talsittu kilometrejä väärään suuntaan, ennen kuin ollaan asia tajuttu. Ja ollaan tajuttu, kuinka hyvin meillä oikeastaan asiat on, että mitä kettua me oikeen valitetaan...Mutta.

Ensimmäinen ruokamyrkytys on nyt koettu ja kärsitty, mutta se alkoi olla viimeinen niitti näiden kaikkien muiden sähellysten jälkeen. Hanavesi on täällä juotavakelpoista, mutta hyi kun se maistuu ihan kloorille ja haiseekin ihan uimahallille. Päätimme koittaa lieventää kloorin makua lisäämällä veden joukkoon pilkottuja appelsiineja, limeä, sitruunaa ja greippiä. Vedestä tulikin todella hyvää. MUTTA. Ikävän tutuksi tullut sana tämän reilun viikon aikana. Hetki veden nauttimisen jälkeen molemmilla alkoi massut kurluttaa ja meitä alkoi oksettaa. Molemmille nousi myös yllättäen korkea kuume. RUOKAMYRKYTYS <3 Ja kyllä, olimme pesseet kuoret, mutta ilmeisesti ne olisi pitänyt kuoria kokonaan pois...mutta voitte olla varmoja, ettei kyllä koiteta tätä toiste...Ei olisi voinut olla parempaakaan tapaa viettää vapaa-aikaa Budapestissa kuin vessassa. 

Suomalaisella sisulla laahustimme muutaman tunnin kärsimyksen jälkeen hakemaan lohturuokaa, pitsaa ja kaikkea muuta mässyä. Katselimme Pirates of the Caribbeanin viimeisintä ja siinä uuh ihanaa Jack Sparrowta seuratessa olo hieman helpottui. Kärsimme vielä seuraavana aamuna pienestä kuumeesta, joten vielä piti ottaa rauhallisemmin. Onneksi meitä on siunattu suurella parvekkeella, missä sitten lojuimme ottamassa aurinkoa. Ja saatiin rusketus, SYYSKUUSSA :D  

Ihmisetkin ovat todella ailahtelevaisia. Vai johtuuko se meidän suomalaisten sinisilmäisestä uskosta kaikkiin, mutta meille on tehty muutamaan kertaan jo oharit. Ollaan kovasti yritetty tutustua toisiin luokkalaisiin ja ehdottaa kaikkea tekemistä ja tapaamisia, mutta joko meille ei vastata ollenkaan tai sitten on tehty oharit...Kiva! Mikä vika meissä on? Kukaan ei leiki meidän kanssa...

Koulukin sählää. Niiltä piti tulla 4. päivä meille tunnukset, joilla kirjautua kursseille. Noh, tunnukset tulivat 5. päivä. Ja Sannan tunnukset eivät edes toimineet! Jupinaa... 6. päivä meillä oli Orientation day koululla, jolloin mentiin valitsemaan syksyn kurssit. Kenenkään tunnukset ei toimineet alkuunsa ja jouduimme odottelemaan luokassa ainakin puoli tuntia vain ihmettelemässä, mitä tapahtuu. Kun lopulta pääsimme valitsemaan kursseja (nyt Sannankin tunnukset toimivat), huomasimme melkein kaikkien kurssien olevan jo täynnä, tai menevän aina päällekkäin. Siinä sitten pähkäiltiin uusia kursseja varmaan tunnin verran jos ei enemmänkin...Tuloksena todella helppo lukkari, n. 2 tuntia koulua ma-to ja perjantait vapaat. Mutta kyllä piti nähdä päänvaivaa sen eteen...

Mentiin tämän jälkeen Ikeaan syömään, jossa Sannalta ryöpsähti veret nenästä. Taisi olla liian suuri tunnelataus, kun sai pitkästä aikaa lihapullia ja perunamuusia :D Onneksi Heidillä oli paperia, mutta johan koko Ikea oli ehtinyt tätä kohtausta seisahtua tuijottamaan...

Ja sitten kuultiin tuossa eräänä iltana eräältä unkarilaiselta, millaista todellinen elämä täällä on. Blondeille tuli todella huono omatunto kuulla, että lääkärin kuukausipalkka täällä on noin 500-700€!!! Ja Suomessa lääkärit ovat yksiä varakkaimmista! Me saamme opintotukia/lainaa/apurahoja tuplaten tuon verran...  

Ja ollaanhan me muutenkin jouduttu todistamaan tätä arjen nurjaakin puolta täällä. Täällä on hirveästi kodittomia ja kerjäläisiä. Iltaisin kotiin baarista tullessa melkein jokaisessa porttikongissa nukkuu joku koditon. 

Joten kaikesta hehkutuksesta huolimatta, on täälläkin asioilla kääntöpuolensa. Ja meille karma on tainnut antaa pienen kurinpalautuksen, kun olemme luulleet kaiken olevan pelkkää pilvilinnafantasiaa. 

Blondit kuittaavat Budapestista, toivottavasti seuraava postaus on jo hilpeämmissä tunnelmissa...